4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen
Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu
– säädöksistä sekä paikallisista ja koulujen omista suunnitelmista
– johtamisrakenteista ja työn organisoinnista
– oppimiskäsityksestä ja pedagogiikasta
– vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä.
Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikkien päivittäiseen hyvinvointiin ja koulutyön mielekkyyden kokemukseen. Tulevaisuuden kannalta olennaisia ovat toimintakulttuurin vaikutukset erityisesti oppilaiden identiteettiin ja osaamiseen.
Koulujen toimintakulttuureilla on kehittyvä luonne. Toimintakulttuurin merkitys oppilaiden kasvun kehittymisen kannalta on suuri. Toimintakulttuurin tehtävänä on tukea oppimaan innostumista, vuorovaikutusta ja hyväntahtoisuutta yhteisöissä ja rakentaa hyvinvointia. Koulujen on panostettava kestävän hyvinvoinnin kehittämiseen. Koululla on merkittävä rooli sille kuinka oppija kokee ympäröivän maailman suhteessa omaan itseen. Koulun on tuettava oppijaa hallitsemaan omaa arkeaan ja toimimaan ympäröivän maailman haasteiden edessä sekä kokemaan itsensä merkitykselliseksi. Tämän hallinnan kautta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kokemus on mahdollinen.
4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 on määritellyt seitsemän koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavaa periaatetta.
Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.
Toimintakulttuurin keskiössä on oppiva yhteisö. Oppivan yhteisön tavoitteita on kannustava, rohkaiseva, myönteinen ilmapiiri. Kouluyhteisö on paikka, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Keskeisenä oppivan yhteisön kehittämiskeinoja on pyrkiä monipuoliseen yhteistyöhön opetushenkilöstön, oppilaiden, kotien sekä muiden verkostojen kanssa. Oppimisen ilo ja oppimismotivaatioon panostaminen koulutyössä edistää oppivan yhteisön kehittymistä. Oppiva yhteisö arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja arviointityöhön osallistetaan kaikki osalliset.
4.3 Toimintakulttuurin periaatteita edistäviä toimintatapoja koulun arjessa
4.4 Oppimisympäristöt ja työtavat
Lähtökohtana työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnalle on oppijan aktiivisuutta korostava oppimiskäsitys ja tavoitteet. Laaja-alaisen osaamisen edistäminen, oppijan motivaation säilyttäminen ja kehittäminen sekä aktiivisuuteen ja luovuuteen tukeva opetustoiminta ohjaavat vahvasti opettajan työtapavalintoja.
Työtavat
Savonlinnan seudun kouluissa oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon sekä oppijan ainutlaatuisuus että yhteisön yhteinen päätös. Valinta tukee oppilaiden erilaisten oppimisstrategioiden kehittymistä. Oppilaiden oma kiinnostus eri aiheita kohtaan otetaan huomioon kunkin oppiaineen puitteissa. Oppimisen tueksi voidaan näin valita työtapoja, jotka auttavat oppilasta kokemaan oman työnsä merkitykselliseksi ja jotka tukevat oppimismotivaatiota.
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvä oppimisympäristö tukee yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Koko yhteisö vaikuttaa toiminnallaan oppimisympäristöihin. Toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista.
Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden.
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu
• Fyysinen ympäristö tarkoittaa rakennuksia, tiloja, kalusteita ja välineitä, joissa ollaan ja joiden avulla työskennellään. Fyysinen ympäristö kattaa myös teknisen oppimisympäristön, jolla tarkoitetaan opetusteknologiaa.
• Psyykkinen oppimisympäristö käsittää kongnitiivisen ympäristön eli oppimisen kohteina olevat tiedot ja taidot, sekä emotionaalisen ympäristön, joka pitää sisällään tunteet ja motivaation.
• Sosiaalinen oppimisympäristö käsittää sosiaalisen verkoston, rakenteen ja systeemin, johon vaikuttavat kaikki oppimistilanteessa olevat ihmiset ja heidän välillään tapahtuva vuorovaikutus.
Oppimisympäristöjen kehittämisen tulee koskea niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista oppimisympäristöä.
4.5 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Savonlinnan seudullisessa opetussuunnitelmassa
4.5.1 Eheyttävä oppiminen
Opetuksen eheyttäminen on merkittävä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Tulevaisuudessa eri tiedonalojen laaja hallinta ja soveltamistaidot korostuvat entisestään.
Eheyttävässä oppimisessa ja opetuksessa pyritään tutkivaan työskentelyyn murtaen oppiaine- ja ikärajoja.
Eheyttävää opetusta toteutetaan päivittäisessä koulutyössä:
– rinnastamalla; opettaen samaa teemaa useammassa oppiaineessa samanaikaisesti
– jaksottamalla
– toiminnallisilla aktiviteeteilla kuten teemapäivillä ja opintokäynneillä
– pidempikestoisilla monialaisilla oppmiskokonaisuuksilla, joissa useita oppiaineita ja edellisiä toimintatapoja integroidaan
– oppiaineintegraation keinoin
– kokonaisopetuksen keinoin. Tällöin kaikki opetus toteutetaan eheytettynä.
4.5.2 Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Kuva: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
4.5.3 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen
Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat yksi eheyttävän oppimisen muoto. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät erityisesti tulevaisuuden osaamisen taitoja, laaja-alaista osaamista. Perusopetuksen oppilaalle on tarjottava vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.
Oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja oppilaiden osallistaminen on tärkeä lähtökohta suunnitellessa oppimiskokonaisuuksia. Tavoitteena on hyödyntää paikallisuutta sekä koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyötä käsiteltävissä aiheissa.
Savonlinnan kaupungin kouluissa, Enonkoskella ja Savonlinnan normaalikoulussa monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan siten, että oppilaalle toteutetaan 18-24 tuntia monialaista oppimiskokonaisuutta / lukuvuosi. Savonlinnan kaupungin perusopetuksessa monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin käytettävä minimituntimäärä on 24 tuntia / lukuvuosi.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu- ja toteutusprosessiin osallistetaan oppilaita ja eri sidosryhmiä. Teeman valinnat tukevat toimintakulttuuria kehittäviä periaatteita. Toteutuksessa huolehditaan yli ikä- ja oppiainerajoja ylittävän oppimisen ja opetuksen toteutumisesta.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien yksityiskohtaisempi suunnitelma ja toteutusmalli tarkentuvat koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutukseen voidaan sisällyttää useita lyhyempiä jaksoja tai toteutus voidaan tehdä esim. teemaviikkona. Lisäksi kukin opettaja pyrkii läpäisyaiheena eheyttämään omaa opetustaan.
Monialaisia oppimiskokonaisuuksia arvioidaan lukuvuosittain osana oppimista, työskentelyä ja koulun toimintakulttuurin kehittämistä.
Savonlinnan seudun perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 