Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.
Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin
Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.
Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä. Oppimäärä yksilöllistetään vasta kun oppilas ei tuetustikaan näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin tavoitteisiin.
Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt
Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.
Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä.
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityiset tarpeet.
Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta, muista erityisistä opetusjärjestelyistä, sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.
Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.
Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.
Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
ARVIOINTIKULTTUURIN PAIKALLISET PAINOTUKSET SAVONLINNAN SEUDULLA
Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointia toteutetaan yleisten seudullisten painopistelinjausten suunnassa. Arvioinnin linjaukset esitellään tässä luvussa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että oppilaan osaamista ei arvioida oppilaan käyttäytymisen perusteella. Arvioinnin tavoitteet ja käytänteet selvitetään oppilaille aina ennen arvioinnin suorittamista ja varmistetaan, että oppilas on ymmärtänyt ne. Myös huoltajille annetaan tietoa arviointikäytänteistä etukäteen.
Kaikessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota vuorovaikutteisuuteen, oppilaan rohkaisuun ja oppilaan osallisuutta edistävään arviointitapaan. Oppilaalle annettava palaute on luonteeltaan rakentavaa feed forward -palautetta, jolloin palaute kertoo oppilaalle, mihin suuntaan hänen tulee suunnata oppimistaan. Tällöin oppilaalla on mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen palautteen antajan kanssa. Palaute on aina kannustavaa ja rakentavaa.
Arvioinnin vuosikello
Arvioinnin vuosikello auttaa havainnollistamaan, miten ja milloin arviointia toteutetaan ja ketkä siihen osallistuvat.
Sininen: Oppilaan taso
Turkoosi: Koulun taso
Elokuu:
● Koulu määrittelee lukuvuoden alkaessa vuosittain yksikkökohtaiset arvioinnin painopistealueet (esim. arviointimenetelmien käyttö). Näitä tarkennetaan tai muokataan oppiainekohtaisesti tarpeen mukaan. Arvioinnin vuosittaiset painopistealueet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan ja lukuvuositiedotteeseen.
● Opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa oppimisen tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnin periaatteista oppiaineittain.
● Vanhempia tiedotetaan arviointiperusteista syys / lukuvuositiedotteessa tai Wilmassa.
Lokakuu:
● Ennen syyslomaa annetaan 6-9. luokkien oppilaiden koteihin virallinen tiedote oppiaineiden heikosta tai välttävästä osaamisesta.
Joulukuu:
● 1-5 luokkien oppilaille ei jaeta välitodistusta – arviointikeskustelu (käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan osana arviointikeskustelua) korvaa sen. Vuosiluokilla 6-9 välitodistus jaetaan syyslukukauden päätteeksi ja se on numeerinen.
joulu-helmikuu:
● Koulut tarkistavat arviointilinjaustensa toteutumista esimerkiksi opettajien kokouksen yhteydessä.
Arviointikeskustelut
- Savonlinnassa 1-5 luokkien arviointikeskustelut käydään marras-helmikuussa, keskustelussa on mukana oppilas, opettaja ja huoltaja
- Enonokoskella 1-6 luokkien arviointikeskustelut käydään joulu-helmikuussa, keskustelussa on mukana oppilas, opettaja ja huoltaja
- Savonlinnassa 6-7 / Enonkoskella 7-8 luokkien arviointikeskustelut käydään tammi-helmikuussa, keskustelussa on mukana oppilas, opettaja ja huoltaja, arviointikeskustelun pohjana on välitodistus
- 8. luokkien arviointikeskustelut käydään tammi-helmikuussa. Arviointikeskustelu käydään vain oppilaan ja opettajan välillä. Huoltaja kutsutaan mukaan tarvittaessa , arviointikeskustelun pohjana on välitodistus
- 9.-luokalla oppilaanohjaajat toteuttavat arviointikeskustelut elo-joulukuun aikana.
- Tarkemmat ohjeet arviointikeskustelun toteuttamiseen seuraavista linkeistä: Wilma-ohje ja ohjeet opettajille.
Maaliskuu:
● maaliskuun puoleen väliin mennessä annetaan 6-9. luokkien oppilaiden koteihin virallinen tiedote oppiaineiden heikosta tai välttävästä osaamisesta.
Toukokuu:
● Oppilaille annetaan lukuvuositodistus joka sisältää numeerisen käyttäytymisen arvioinnin 1.-2.-luokilla käyttäytymisen arviointi annetaan todistuksen liitteenä.
● Koulut arvioivat kuluneen lukuvuoden toimintaa.
Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet Savonlinnan seudulla
Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä, sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.
Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä, sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista.
Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin.
Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
Arviointia tapahtuu kaikissa vuorovaikutustilanteissa koulussa. Arviointi on keskeinen osa opettajan työtä. Merkittävä osa oppilaan oppimisidentiteettiä rakentuu hänen saamansa palautteen kautta.
Itsearviointi ja vertaisarviointi kohdistuvat työskentelyyn, oppimiseen ja käyttäytymiseen. Arvioinnin tulee edistää oppilaiden osallisuutta sekä vuorovaikutteisia ja ratkaisukeskeisiä toimintatapoja. Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat erityisesti osa ryhmän työskentelyä. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin pitää olla monipuolista, jatkuvaa ja vuorovaikutteista. Itsearviointia ja vertaisarviointia toteutetaan jatkuvasti osana oppimisprosessia.
Oppilaita tulee ohjata ja opastaa itsearviointiin ja vertaisarviointiin. Itsearviointitaitojen kehittäminen tulee aloittaa jo ensimmäisellä vuosiluokalla.
Itsearviointia voidaan käyttää esimerkiksi käyttäytymisen, työskentelyn, sekä eri oppiaineiden arvioinnin yhteydessä. Äidinkielen, matematiikan ja vieraiden kielten itsearvioinnit antavat tietoa oppilaan omista näkemyksistä oppimisprosessissaan. Arviointikeskusteluissa voidaan pohtia oppilaan edistymistä ja asettaa tavoitteita tulevalle työskentelylle. Samalla oppilas voi kirjata ilonaiheitaan ja huolenaiheitaan koulutyöskentelystään.
Arviointikeskusteluissa huoltajan, oppilaan ja opettajan välillä syntyy vuorovaikutteista keskustelua eivätkä aikuiset puhu vain keskenään. Oppilaiden huoltajat ovat yleensä kiinnostuneita lastensa koulutyöstä.
Opetussuunnitelman liitteenä on luettelo hyväksi todetuista käytänteistä sekä itsearviointi- ja vertaisarviointimenetelmistä.
Savonlinnan seudun perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 